keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Paluu Pompejiin

Kuten edellisessä postauksessa mainitsin, Roomassa ollessamme kävimme myös päiväretkeilemässä tulivuoren purkauksessa tuhoutuneessa Pompejin kaupungissa. Junamatka Roomasta Napoliin oli melko pitkä hitaalla paikallisjunalla, mutta aikaisin liikkeelle lähdettyä aikaa jäi hyvin kierrellä Pompejin raunioita. Pompeji oli karulla tavalla hieno paikka, mutta luulenpa että vierailu jää sellaiseksi once in a lifetime - jutuksi.








Oli mielenkiintoista nähdä miten paikoittain jopa seinämaalaukset olivat säilyneet hautautuneen laavan alla värikuvioineen. Alueelta oli kaivettu myös satoja ruukkuja ja koriste-esineitä, joita säilöttiin sekä Pompeijin ulkovarastossa että Napolin museossa. Myös muutama kipsivalos uhreista oli yleisön tarkasteltavana.









tiistai 22. heinäkuuta 2014

Throwbacktuesday - Rooma 2007

Pian ylioppilaskirjoitusten jälkeen suuntasin irtiottomatkalle Roomaan. Se oli ensimmäinen reissu, jonka järjestin ja suunnittelin ihan itse, ja luonnollisesti matkan sujuminen jännitti kovasti. Sitä ennen matkustamisessa oli ollut monien vuosien tauko. Vaikka en matkasta yksityiskohtia enää hyvin muistakaan, reissu oli upea. Rooma oli upea. Ja tuhoutunut Pompeijin kylä oli upea. Vanhoja kuvia selatessa rakkaus Roomaa kohtaan on nostanut taas päätään, ja ystävien kanssa on suunnitelmissa paluu Roomaan ensi keväänä.












Vaikka Roomassa oli paljon erittäin vanhaa arkkitehtuuria, oli ihanaa huomata että ihan Rooman keskustan kupeessa on suuri Villa Borghese-niminen puisto, jossa sekä paikalliset että turistit rentoutuivat kaupungin hälystä. Rooma nimittäin ei ole mikään hiljainen kaupunki.





Omasta mielestäni parasta Roomassa oli kuitenkin ihanat pikkuiset kujat, torit ja aukiot. Ihmisvilinää oli mukava seurata sivusta jäätelöpikari kädessä.











tiistai 8. heinäkuuta 2014

#Throwbacktuesday - Kroatia 2009

Heinäkuussa 2009 lomailimme viikon Kroatian Splitissä. Splitin keskusta oli mukavan tiivis, ja antiikinaikaisen palatsin johdosta siinä oli ihan oma tunnelmansa. Kylmät väreet kulkee edelleen selkääni pitkin, kun muistelen erästä lämmintä iltaa Diokletianuksen palatsin ulkoilmakahvilassa kuunnellen akustista coveria Amy Winehousen Back to Blackista...










Splitistä oli kätevä tehdä päivämatkoja lähialueen kohteisiin. Esimerkiksi Hvarin kaupunki läheisellä Hvarin saarella, vain tunnin lauttamatkan päässä, oli todellakin vierailun arvoinen paikka.








Toinen hieno kokemus oli Krkan kansallispuiston vesiputoukset, vaikka sinne olikin työläämpää matkustaa. Harmittaa, ettei pitkistä matkustusajoista johtuen aikaa jäänyt kansallispuistossa vaelteluun.







Innolla odotan paluuta Kroatian lämpöön tänä syksynä, hieman paremman kameran kanssa.