perjantai 29. toukokuuta 2015

Ensivaikutelmat Pariisista

Eräänä toukokuisena viikonloppuna minilomailtiin Pariisissa ystäväni kanssa. Tässä on ajatuksia ensimmäiseltä päivältä, jolloin kävelimme hotelliltamme riemukaaren, champs elyseen ja louvren kautta syömään koska "sehän on kartalla ihan lyhyt matka". Mainittakoon, että Pariisin keskusta on yllättävän suuri.

1. Pariisissa on kauniita taloja, ja keskustan talot ovat suurin osa hyvin samanlaisia takorautaparvekkeineen.



2. Pariisissa on leveitä katuja ja riemukaaria.








3. Pariisissa on kauniita kauppoja, joiden esteettisyyteen on panostettu.




4. Pariisi on rakkauden kaupunki. Kysykää vaikka hääpareilta.



5. Pariisi on yllättävän vihreä kaupunki lukuisine puistoineen.



Kaiken kaikkiaan Pariisi yllätti meidät molemmat positiivisesti jo ensimmäisenä päivänä, erityisesti sillä vihreydellään ja viihtyvyydellään. Miljoonakaupunkina Pariisi ei muistuttanut ollenkaan Lontoota tai New Yorkia, eikä vanhana Eurooppalaisena pääkaupunkina lähennellytkään Rooman tiivistä, vanhaa tunnelmaa. Pariisia en pystynyt vertaamaan mihinkään aiemmin vierailemaani kaupunkiin.


perjantai 22. toukokuuta 2015

Rooman parhaat palat

Tuttuun tapaan on aika paketoida Rooma tältä erää vielä viimeisellä kuvapostauksella. Sanon tältä erää, koska olen varma että tulen jälleen palaamaan Roomaan, vaikka en sitä kolikkoa heittänytkään kuuluisaan Trevin suihkulähteeseen.

Suurimman vaikutuksen teki Rooman ikä, joka näkyy edelleen katukuvassa. Siinä on tunnelmaa. Viime postauksessa vaahtosin Rooman katukuvasta, joten lisään tähän vuorostaan kliseisiä vanhoja nähtävyyksiä.






Rooman tunnelma on entistä maagisempi hämärän aikaan, kun valot syttyvät.





Piazzat ja pienet katumarkkinat olivat hyviä paikkoja ihmetellä elämää ja tarkkailla ihmisiä.





Parasta Roomassa oli kuitenkin ruoka. Sen loputon määrä gelaterioita ja pieniä pizzapaikkoja. Roomassa kukaan ei jää nälkäiseksi.



Arrivederci, bella Roma! Kunnes tapaamme taas.


tiistai 19. toukokuuta 2015

Centro Storico ja miksi rakastuin Roomaan

Ykköstärppini Roomaan matkaavalle? Historiallisen keskustan kadut. Mikään ei ole mielenkiintoisempaa kuin eksyä näille vanhoille, kapeille kujille ja ihastella kirkkaanvärisiä taloja ja kulman takaa aukeavia piazzoja suihkulähteineen, ja makeanhimon iskiessä piipahtaa lukuisiin gelaterioihin. Siinä on mielestäni Rooman viehätys voimakkaimmillaan.





Kaduilla kulkiessa kannattaa kiinnittää hieman huomiota myös ylöspäin, talojen seiniin. Esimerkiksi tässä ylläolevassa kuvassa kulmatalon seinässä näkyy koristeelliset kehykset, joiden sisällä on kuva madonnasta ja lapsesta. Kuvat talojen seinissä eivät olleet aivan harvinaisia. Myös parvekekukat ja esimerkiksi oviaukkojen mittasuhteet ihastuttivat.




Piazzoilla voi aistia myös paikallista elämää, vaikka centro storico kuhisee turisteja. Etenkin pääkaduilta poiketessa meno rauhoittuu huomattavasti, ja välillä huomasin tallaavani katuja aivan omassa seurassani.





Jos minulla olisi vain päivä aikaa Roomassa, käyttäisin sen eksymällä pikkukaduille ja syömällä hyvää pizzaa, esimerkiksi ylläolevan kuvan Pizza del Teatrossa.

maanantai 11. toukokuuta 2015

Vatikaani - Maailman uskonnollisin valtio?

Vatikaani, maailman pienin itsenäinen valtio, on mahdollisesti myös se kaikista hartain ja uskovaisin. Uskonto iskee vasten kasvoja joka puolella: kadulla kävelevissä nunnissa ja papeissa, rakennusten koristeluissa, paikkojen nimissä jne. Siitä huolimatta Vatikaani veti jalkojani (ja kameraani) puoleensa kuin painovoima. Onhan sellainen paikka kiehtova, jolla on kokoonsa nähden niin mielettömästi valtaa ympäri maailman. Ja onhan se kaunis, sillä sen pitkä historia näkyy kaikessa.



Vatikaanin helmi on ehdottomasti Pietarinkirkko. Suunnitelmani oli kiivetä kirkon kupoliin, josta aukeaa hienot näkymät vatikaanin yläpuolelta. Vierailin kupolissa 2007, ja silloin kirkkoon oli helppo päästä sisään eikä kupoliinkaan ollut juuri jonoja. Jokin oli muuttunut sitten viime näkemän, sillä nyt jono kiersi kirkon edessä olevan aukion lähes ympäri. Vaikka Pietarinkirkkoon mahtuisi samanaikaisesti 60000 ihmistä, kaksi turvatarkastuspistettä ei vedä ihmisiä ihan samaan malliin.


Siispä tyydyin ihailemaan kuuluisaa kirkkoa vain ulkopuolelta. Kiinnostukseni ei riittänyt kahden tunnin jonotukseen. Neuvoni kuuluukin, jos mielit sisään, mene aikaisin. Tämä oli jonotilanne vielä iltapäivällä klo 17 (kun kupoli sulkeutuu muistaakseni 18.30)

Jos vierailet Vatikaanissa päivällä, kannattaa paikalla piipahtaa myös illalla kun alkaa hämärtää ja katuvalot syttyy. Silloin paikka tuntuu jotenkin entistä mystisemmältä.



sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Materiasta ja tapauskollisuudesta

Minutkin haastettiin mukaan blogeissa kiertäneeseen Pako Arjesta-blogin Jerryn luomaan brändiuskollisuus-haasteeseen Auringon alla-blogin Heidin toimesta, joten täältä pesee! Pahoittelen heti alkuun kuvien huonoa laatua (kännykkäkamera, koska laiskotti) sekä ideoiden puutetta (en siis olekaan kovin brändiuskollinen?!) 

Brändiuskollisuutta enemmän myönnän olevani tapauskollinen. Ostan esimerkiksi kaupasta aina saman merkin raejuustoa (vaikka maussa en huomaa eroa) ja huomaan jämähtäväni helposti hyviksi todettuihin tuotteisiin sen enempää markkinoita tutkimatta. Kaiken pohjasyynä lienee laiskuus sekä eräänlainen mielenkiinnon puute arkisissa asioissa. Matkaillessa taas vertailen asioita, etuja ja tavaroita huomattavasti tarkemmin sekä kokeilen rohkeasti uutta. Esimerkiksi ruokaostoksilla.



Luottomiehet B&J ("naisen parhaat ystävät") eksyy ostoskoriin noin 90% varmuudella, mikäli jäätelöä on saatava. Makuja kyllä voi vaihtaa, mutta Ben&Jerry pysyy. Muita jämähdyksiä löytyy myös, kuten se raejuusto (Valion), leipä (Reissumies) ja juoma (Pepsi Max).

Myös kosmetiikan ja hygieniatarvikkeiden kanssa on sama juttu. Miksi etsiä uusia kun jo hyväksi havaitut toimii aivan mainiosti?


Kodin sisustuksessa sekä -tarvikkeissa myönnän olevani jonkin verran brändiuskollinen. Suurin osa meidän astioista on Iittalaa (tai sen omistamaa Arabiaa), lukuunottamatta joitain lahjaksi saatuja astioita. Ja Riston omia mukeja, koska Iittalan astiat on kuulemma naisille. Risto juo Doctor Who kahvimukeista. 


Elektroniikan suhteen olen melko välinpitämätön. Meiltä löytyy Asuksen, HP:n ja Lenovon koneet, Samsungin ja LG:n puhelimet, ja kodinkoneetkin on kaikki eri paria. Ainoastaan kameran suhteen olen pysynyt Olympukselle uskollisena.



Kirjat ja lehdet ovat se mun juttu. Meidän kirjahylly on täynnä kaikenlaisia kirjasarjoja, koska jos ostan yhden osan, on ostettava ne kaikki. Siis vaikka se ei olisikaan edes järjettömän hyvä. Pari kertaa olen haronut hiuksia jos kaikkiin osiin ei ole saatavilla yhteensopivia kansikuvia. Varmaan tämän vuoksi olen jämähtänyt myös tiettyihin matkaoppaisiin, että ne olisivat kaikki "samaa sarjaa". 

Kaikista kätevin reissun päällä on Otavan kartta+opas, koska siinä on avautuvat kartat kaupunginosittain. Ei tarvi käyttää google mapsia. Itse asiaa karttaoppaassa taas ei ole kovinkaan paljon, jota taas löytyy sangoittain Mondon matkaoppaista (josta puuttuu ne kartat). Siksi meillä on joistain paikoista molemmat matkaoppaat.


Matkaopas vai Mondo-lehti? Molemmat kiitos!

Viimeinen tapauskollinen asia, jonka keksin liittyy matkamuistoihin. Joka reissulta täytyy tuoda jotain pientä kotia somistamaan. Prahasta ja New Yorkista tarttui taidetta, Dubrovnikista Venetsialainen naamio (Dubrovnik kuului pitkään Venetsialle), Santorinilta lasipurkki+mustaa hiekkaa, Lontoosta metromuki ja Berliinistä söpö keksipurkki.



Haastan Tuulian, Nessan ja Heidin kirjoittelemaan omasta suhtautumisestaan materiaan ja brändeihin!

Säännöt tulevat tässä: Luettele itsellesi tärkeitä brändejä ja pohjusta niitä hieman. Tyyli on vapaa, mutta jonkinlaiset kuvat aiheesta ovat tietysti plussaa :)  Brändit voivat olla aivan mitä tahansa – kunhan ne ovat sinulle tärkeitä. Mainitse ja linkkaa Pako Arjesta -blogi ja mahdollinen haastajablogi postaukseesi. Lisää vielä oma linkkisi Pako Arjesta -blogin alkuperäisen postauksen kommenttiosioon (http://www.rantapallo.fi/pakoarjesta/brandiuskollisuus ). Muista lisätä ohjeet omaan postaukseesi.